Kasvot
Yläluomileikkaus
Kenelle?
Yläluomien venyttynyt ja ylimääräinen iho saattaa alkaa tuntua raskaalta ja seurauksena koko ilme voi näyttää väsyneeltä. Kun ihoylimäärä on merkittävä ja ylettyy painamaan ripsiä, voi päivän mittaan silmät ja otsa väsyä jatkuvasta jännityksestä johtuen. Leikkauksen tavoitteena on ylimääräisen ihon poistaminen sekä saavuttaa virkistynyt ja luonnollinen lopputulos. Yläluomileikkaus voidaan tehdä tietyin kriteerein myös julkisella puolella.
Riskit
Yläluomileikkauksen eli blefaroplastian riskit ovat vähäisiä. Leikkauksenjälkeinen verenvuoto on harvinaista ja sitä voi ennaltaehkäistä kylmäpussihoidolla. Kuivasilmäisyyttä voi esiintyä silmäluomileikkauksen jälkeen ja siinä tapauksessa silmien kostutustipat ovat tarpeen. Kuivasilmäisyyden riski on suurempi silmien taittovirheleikkauksen jälkeen, joten silmäluomileikkaus kannattaa tehdä aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua taittovirheleikkauksesta. Kemoosi eli pitkittynyt sidekalvon turvotus on mahdollinen, mutta harvinainen, ja tyypillisesti rauhoittuu silmätipoilla. Tulehdukset ovat myös harvinaisia ja useimmiten hoituvat tavanomaisilla antibiooteilla.
Mitä toimenpiteessä tapahtuu?
Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa ja kestää tavallisimmillaan noin 30-45 minuuttia. Itse puuduttaminen on hetken epämiellyttävää, mutta tämän jälkeen kipua ei tunnu. Arpi suunnitellaan luomivakoon, jolloin parantuessaan siitä tulee lähes huomaamaton. Toimenpiteessä poistetaan ihoa ja yksilöllisen arvion perusteella tarvittaessa myös pieni suikale yläluomen lihasta ja/tai rasvaa. Toimenpiteen jälkeen laitetaan kylmäpussi silmien ja otsan päälle noin puoleksi tunniksi ennen kotiutumista verenvuodon ja turvotuksen vähentämiseksi.
Toipuminen
Muutaman ensimmäisen päivän aikana silmäluomien turvotus on pahimmillaan. Turvotusta voi lieventää kahden ensimmäisen päivän aikana säännöllisellä kylmäpussihoidolla. Kylmää voi laittaa aina 10-15 minuutin jaksoissa esimerkiksi kerran tunnissa silmien ja otsan alueelle. Kylmäpussi tulee kääriä esimerkiksi pyyheliinaan eikä sitä saa laittaa suoraan paljaalle iholle. Ompeleet poistetaan viikon kuluttua toimenpiteestä. Raskaampaa liikuntaa ja ponnistelua kannattaa välttää kahden viikon ajan toimenpiteestä laskettuna. Pahin turvotus tyypillisesti on laskenut noin viikon päästä, mutta lievempää turvotusta voi olla pidempäänkin.
Alaluomileikkaus
Kenelle?
Kun alaluomilla on häiritsevästi ylimääräistä ihoa ja/tai pullotusta eli silmäpussit. Leikkaustekniikoita on useampia ja siksi tekniikan valinta tulee tehdä yksilöllisesti. Joskus pelkkä rasvansiirto ilman ihon poistoa on riittävä. Erityisesti tummiin silmänalusiin toimii nanorasvansiirto.
Riskit
Alaluomien leikkauksessa tyypillisin riski on alaluomen ulospäin kääntyminen eli vetäytyminen silmämunan pinnasta (ektropium). Tämä riski voidaan minimoida oikealla leikkaustekniikan valinnalla. Leikkauksenjälkeisen verenvuodon riski on vähäinen ja sitä voidaan ennaltaehkäistä kylmäpussihoidolla. Kuten yläluomileikkauksessa myös alaluomileikkauksessa on riski kuivasilmäisyydelle, pitkittyneelle sidekalvon turvotukselle ja tulehdukselle.
Mitä toimenpiteessä tapahtuu?
Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa ja useasti samaan aikaan annetaan rauhoittavaa lääkettä. Toimenpide voidaan tehdä joko sidekalvon kautta (transkonjuktivaalisesti), jolloin iholle näkyvää arpea ei jää. Toisessa tekniikassa tehdään ihoviilto aivan ripsirajan alapuolelle, ja arpi paranee lähes huomaamattomaksi. Toimenpiteen jälkeen laitetaan silmien päälle kylmäpussi noin 30 minuutiksi ennen kotiutumista.
Toipuminen
Muutaman ensimmäisen päivän aikana silmäluomien turvotus on pahimmillaan. Turvotusta voi lieventää kahden ensimmäisen päivän aikana säännöllisellä kylmäpussihoidolla. Jos on poistettavia ompeleita, niin nämä poistetaan viikon kuluttua toimenpiteestä. Pahin turvotus laskee tyypillisesti 1-2 viikon kuluttua, mutta lievempää turvottelua voi jatkua pidempäänkin. Alaluomileikkauksen jälkeen turvotustaipumus kestää yleensä pidempään kuin yläluomileikkauksen. Raskaammasta liikunnasta ja ponnistelusta kannattaa pitää taukoa kahden viikon ajan toimenpiteestä laskettuna.
Rasvansiirto kasvoihin
Kenelle?
Rasvansiirrolla kasvoihin voidaan korjata ikääntymisestä johtuvaa volyymin vähentymistä. Erityisesti poskipäistä katoaa volyymiä iän lisääntyessä. Omaa rasvaa voidaan käyttää myös luonnollisena “täyteaineena” esimerkiksi nasolabiaali- ja marionettijuonteisiin sekä huuliin. Nanorasvaa voidaan myös laittaa tummiin silmänalusiin sekä ohuella neulalla syviin ryppyihin ihon sisään (esimerkiksi otsaan, sibeliusryppyyn, ylähuulelle, kaulalle).
Riskit
Rasvansiirretoimenpiteen riskit ovat varsin vähäisiä. Rasvansiirtoon liittyy samat riskit ottokohdan suhteen kuin rasvaimussa. Rasvanottokohtaan voi tulla toimenpiteen jälkeen verenpurkaumaa ja turvotusta, jotka häviävät ajan kanssa. Rasvanottokohtaan voi jäädä epätasaisuutta. Rasvansiirrekohtaan voi tulla myös verenpurkaumaa, joka häviää itsestään ajan kanssa. Aina kasvojen “täyteaineiden” laitossa on pieni riski täyteaineen joutumisesta verisuoneen ja sitä kautta jopa pysyviin vaurioihin. Tätä riskiä voi minimoida oikeaoppisella tekniikalla ja anatomian tuntemuksella.
Mitä toimenpiteessä tapahtuu?
Toimenpide voidaan tehdä joko paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa riippuen rasvansiirron määrästä. Rasvaa otetaan vain tarvittava määrä ja ottokohta valitaan yhdessä potilaan kanssa. Rasva siirretään ohuen, tylpän kanyylin kautta haluttuun kohtaan. Toimenpiteen jälkeen pääsee tavallisesti samana päivänä kotiutumaan.
Toipuminen
Rasvansiirtokohdissa voi olla alkuun mustelmaa ja turvotusta, joka tavallisesti laskee noin viikon kuluessa. Lievempää turvotusta voi olla useampia viikkoja. Raskaampaa liikuntaa ja ponnistelua kannattaa välttää noin kahden viikon ajan. Kaikki siirretty rasva ei tartu, vaan osa sulaa pois. Tarttuneen rasvan määrä riippuu paikasta. Esimerkiksi alaluomiin rasva suurimmalta osalta jää, mutta huulista taas suurempi osa häviää. Rasvansiirron lopputulosta voidaan arvioida aikaisintaan 3 kuukauden kuluttua. Etukäteen ei voida varmasti sanoa, kuinka paljon siirretystä rasvasta tarttuu ja tuleeko epäsymmetriaa.
Kulmakarvojen / otsan kohotusleikkaus
Kenelle?
Ikääntyessä kulmakarvat voivat laskeutua kulmaluun alapuolelle, mikä antaa väsyneen vaikutelman ja lisää myös yläluomien raskautta. Mikäli kulmakarvojen laskeuma on hankala, niin jatkuva kulmakarvojen nostaminen eli otsalihaksen aktivoiminen voi päivän mittaan tuntua raskaalta ja aiheuttaa jopa päänsärkyä. Kulmakarvojen kohotusleikkaus voidaan tehdä tietyin kriteerein myös julkisella puolella. Kulmakarvojen kohotusleikkauksen tekniikoita on useita.
Riskit
Kaikkiin leikkaustekniikoihin liittyy verenvuodon sekä tulehduksen riskit, jotka ovat varsin vähäisiä. Otsan kohotusleikkaukseen hiusrajasta tehtävästä avauksesta eli koronaaliavauksesta liittyy tuntopuutoksen riski päälaella. Kulmakarvojen kohotukseen ohimoon tehtävästä avauksesta liittyy kasvohermon otsahaaran vaurion riski, mutta tämä voidaan minimoida oikealla leikkaustekniikalla ja anatomian tuntemuksella.
Mitä toimenpiteessä tapahtuu?
Otsan kohotusleikkaus, jossa myös kulmakarvat nousevat, voidaan tehdä hiuspohjaan tai otsaan tehdyn avauksen kautta. Pelkkä kulmakarvojen kohotus voidaan tehdä joko suoraan kulmakarvojen päälle tehtävästä ihopoistosta, yläluomileikkauksen yhteydessä tehtävästä avauksesta tai hiuspohjaan tehtävästä avauksesta ohimoilla (temporal lift). Toimenpide tehdään joko paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa sen laajuudesta riippuen. Tavallisesti toimenpiteen jälkeen pääsee kotiutumaan samana päivänä.
Toipuminen
Kaikkien leikkausten jälkeen leikkausalueella on mustelmaa ja turvotusta, joka laskee noin viikon kuluttua. Lievempää turvottelua voi olla isompien toimenpiteiden jälkeen pidempäänkin. Ompeleet tai hakaset poistetaan yleensä noin 7-10 vuorokauden kuluttua toimenpiteestä. Leikkausalueen saa kastella seuraavana päivänä, mutta saunaa, uimista ja kylpyä tulee välttää aina vähintään ompeleiden poistoon saakka. Raskaampaa liikuntaa tai ponnistelua kannattaa välttää kahden viikon ajan.
Kasvojen ja/tai kaulan kohotusleikkaus
Kenelle?
Ikääntyessä kasvojen kudosvolyymi vähenee ja kudokset alkavat valua alaspäin. Sen seurauksena yleinen vaikutelma ulospäin muuttuu väsyneeksi ja vanhaksi. Etenkin merkittävän painonpudotuksen seurauksena jopa varsin nuorten kasvot voivat vanhentua huomattavastikin ikäistään enemmän. Kasvojen ja/tai kaulan kohotuksella pyritään palauttamaan kudokset entiselle paikalleen. Kaulan kohotusta harvoin kannattaa tehdä itsenäisenä toimenpiteenä, vaan se yhdistetään yleensä aina kasvojen kohotukseen. Kohotuksen kanssa samaan aikaan voidaan tehdä myös esimerkiksi rasvansiirto volyyminpuutosta korjaamaan tai silmäluomitoimenpide.
Riskit
Kasvojen ja kaulan kohotuksen tavallisin komplikaatio on verenpurkauma, jonka riski on noin 1 % luokkaa eli varsin harvinainen. Verenpurkauma ilmenee 12-24 tunnin kuluessa leikkauksesta ja joskus sen hoitaminen voi vaatia leikkaushaavan osittaisen uudelleen avaamisen. Verenpurkauman riskiä voidaan pienentää lopettamalla verta ohentavat lääkkeet ennen leikkausta kirurgin antaman ohjeen mukaisesti sekä huolellisella verenpaineen kontrolloimisella (liian korkean verenpaineen välttämisellä). Lisäksi leikkausalue voi tulehtua ja sitä ennaltaehkäisemään annetaan leikkauksen yhteydessä antibioottiannos. Erittäin harvoin voi kasvohermon haara vaurioitua leikkauksen yhteydessä tai sen jälkeen esimerkiksi verenpurkauman aiheuttaman painevaikutuksen myötä. Tämän riskin voi minimoida oikealla leikkaustekniikalla ja hyvällä anatomian tuntemuksella. Kaulan kohotukseen liittyy samat tavallisimmat riskit sekä lisäksi erittäin harvinaisena korvalehden alaosan tuntohermon vaurio.
Mitä toimenpiteessä tapahtuu?
Toimenpide tehdään sedaatiossa ja paikallispuudutuksessa, jolloin toimenpiteen kulku on potilaalle mukavinta. Toimenpide voidaan tehdä myös nukutuksessa. Toimenpiteen kesto riippuu suunnitellusta kokonaisuudesta. Toimenpiteen jälkeen kasvoille laitetaan kevyt sidos. Tyypillisesti kummaltakin puolelta kasvoja tai niskaa tulee dreenit eli laskuputket, joiden kautta leikkausalueelta pääsee kudosneste ja veri pois. Dreenit voi ottaa tavallisesti seuraavana päivänä pois. Leikkausaluetta viilennetään kylmäpusseilla illan ajan laskemaan turvotusta ja vähentämään verenpurkaumaa.
Toipuminen
Kun paikallispuudutuksen vaikutus illan mittaan häviää, leikkausalueella voi tuntua epämukavuutta ja lievää kipua. Tätä hoidetaan kipulääkkein. Kasvojen turvotus on pahimmillaan pari päivää leikkauksen jälkeen. Sen jälkeen turvotus alkaa laskea. Lievempää turvotusta voi olla muutaman viikon ajan. Kasvoilla (ja kaulalla) voi olla myös mustelmaa. Turvotuksen ja mustelman häviämistä voi edesauttaa lymfahoidolla. Tämän voi aloittaa kevyenä noin viikon kuluttua toimenpiteestä. Ompeleiden poisto on sairaanhoitajan toimesta viikon kuluttua toimenpiteestä. Arpien paikka suunnitellaan siten, että parantuessaan ne häviävät kasvojen luonnollisiin rajapintoihin ja muuttuvat ajan kanssa varsin huomaamattomiksi. Alkuun arvet punoittavat ja lopulliseen vaalenemiseen voi mennä muutamia kuukausia. Täysin kypsä arpi on noin vuoden kuluttua. Meikkauksen voi aloittaa noin viikon kuluttua toimenpiteestä. Tärkeät sosiaaliset tapahtumat kannattaa kuitenkin ajoittaa vasta kolmen viikon päähän. Kasvojen (ja kaulan) iho tuntuu alkuun kireältä ja arpien lähellä ihon tunto on myös alentunut. Nämä tuntemukset väistyvät muutamien kuukausien kuluessa.
Huulet
Kenelle?
Ikääntyessä huulien volyymi vähenee ja ylähuulen korkeus kasvaa. Seurauksena ns. ”huulipuna-alue” kapenee. Huulten muotoa voidaan korjata joko pelkästään täyttämällä, korkeutta lyhentämällä (liplift) tai näiden kombinaatiolla. Huulia voidaan täyttää sekä täyteaineilla (hyaluronihappo) että rasvansiirteellä.
Riskit
Huulten täyttämiseen liittyy verenpurkauman riski ja lisäksi huulet ovat aina turvoksissa toimenpiteen jälkeen. Näitä voidaan lieventää kylmäpussihoidolla. Lisäksi täyteaineiden laittoon (sekä hyaluronihapon että oman rasvan) liittyy erittäin harvinaisena riskinä aineen joutuminen verisuoneen, jonka seurauksena voi tulla pysyviäkin vaurioita. Tämä riski voidaan minimoida oikeaoppisella pistostekniikalla ja anatomian tuntemuksella. Huulen korkeuden lyhentämisen yleisin riski on verenpurkauma ja tulehdus. Nämä ovat myös varsin harvinaisia.
Mitä toimenpiteessä tapahtuu?
Sekä huulten täyttäminen että lyhentäminen tapahtuvat paikallispuudutuksessa. Mikäli täyttö tehdään rasvansiirteellä, ensiksi otetaan tarvittava määrä rasvaa potilaan kanssa ennakkoon katsotusta paikasta. Täyttö tapahtuu ohuen, tylpän kanyylin avulla. Huulten lyhentäminen tehdään poistamalla pieni kaistale ihoa nenän alapuolelta. Arvet suunnitellaan niin, että ne jäävät piiloon sierainaukkojen juureen.
Toipuminen
Huulet ovat täytön jälkeen turvoksissa pari päivää. Rasvansiirrettä käytettäessä turvotus jatkuu pidempään, koska huulet tavallisesti ylitäytetään rasvalla, kun tiedetään, ettei iso osa tartu. Huulten lyhentämistoimenpiteessä laitetut ompeleet poistetaan viikon kuluttua. Mikäli täyttämisen jälkeen tulee epäsymmetriaa, niin tätä voidaan arvioida ja tarvittaessa korjata hyaluronihappoa käytettäessä muutaman viikon kuluttua, mutta rasvansiirteen jälkeen vasta 2-3 kuukauden kuluttua.
Korvat
Kenelle?
Hörökorvaisuus on synnynnäinen korvalehden rustojen lievä kehityshäiriö. Hörökorvaisuus voi johtua joko puuttuvasta anthelixistä eli korvalehden yläreunan poimusta, jolloin yläosa ei taivukaan taaksepäin vaan on laakea ja ulkoneva. Tai se voi johtua laakeasta ja suuresta conchasta eli korvalehden kuppiosasta, jolloin korvalehti ulkonee jo lähempää kalloa. Korvalehden muotokorjauksen voi tehdä jo lapsena, mutta vasta 5 v jälkeen. Myös aikuisena korjausleikkaus onnistuu.
Riskit
Tavanomaiset riskit ovat leikkauksenjälkeinen verenpurkauma ja tulehdus. Nämä ovat kuitenkin varsin harvinaisia. Jos leikkauksen jälkeen korvat kipeytyvät selvästi pahentuen, tulee ottaa yhteyttä ja tuolloin tarkistetaan leikkausalue. Arven liikakasvu on myös mahdollista, joskin harvinaista, ja sitä voidaan hoitaa erilaisin arpituottein. Muotokorjaus ei ole eksaktia tiedettä ja tehdään ”silmäpelillä”, joten täyttä symmetriaa ei voida taata. Myöhemmin on mahdollista tarvita pieniä lisäkorjauksia.
Mitä toimenpiteessä tapahtuu?
Toimenpide tehdään tavallisesti paikallispuudutuksessa. Itse puuduttaminen tuntuu alkuun epämukavalta, mutta sen jälkeen ei leikkausalueella tunnu terävää kipua. Jonkinlainen liikkeen ja paineen aistiminen jää, mutta se ei ole kivuliasta. Tämän jälkeen tehdään muotokorjaus. Toimenpiteen lopussa laitetaan korvia suojaamaan sidos, joka menee pään ja otsan ympäri.
Toipuminen
Toimenpiteessä laitettu sidos saa olla paikoillaan ensimmäiseen kontrolliin saakka eli yleensä 5-7 vuorokautta. Tuolloin tarkistetaan haavat ja sen jälkeen saa korvia kastella. Saunasta ja uimisesta kannattaa pitää kahden viikon tauko. Öisin kannattaa vielä pitää kevyttä pantaa korvalehtien suojana 3 viikkoa. Kontaktilajeja tulee välttää 3 kuukautta. Alkuun korvalehdet voivat olla epäsymmetriset, mutta lopullista tulosta voidaan arvioida aikaisintaan puolen vuoden kuluttua